Kilpailu EU-rahoituksesta koveni - Suomen liikennehankkeille 39,11 miljoonaa euroa

Euroopan komissio myönsi 39,11 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta 11 hankkeelle Suomessa. Viisi valtion hanketta saivat yhteensä noin 20,16 miljoonaa euroa ja kuusi yksityisten toimijoiden hanketta yhteensä noin 18,96 miljoonaa euroa rahoitusta.

Verkkojen Eurooppa –välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea puolsi hankkeiden rahoitusta 16.7.2024. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 7,01 miljardia euroa 134 hankkeelle. Hakuun tuli yhteensä yli 400 hakemusta, joissa haettiin yli 22 miljardin euron edestä rahoitusta. Euroopan komissio pyrkii rahoittamaan hankkeita, joiden suunnittelu- ja toteutusvalmius on korkea.

- Kilpailu EU-rahasta on kovaa ja on tärkeää, että Suomi panostaa EU:n rahoitushakuihin, kehittää hakuprosessejaan ja analysoi tuloksia joka hakukierroksen jälkeen. Tämän hakutuloksen perusteella vaikuttaa siltä, että Väyläviraston toimesta toteutettaviin infrahankkeisiin ja niiden rahoitukseen luotetaan myös EU:ssa. Lisäksi on huomattava, että EU:n painopistemuutokset turvallisuuteen näyttävät vaikuttaneen rahanjakoon, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Suomesta rahoitusta haettiin 21 hankkeelle yhteensä 325,13 miljoonaa euroa. Ilman CEF-rahoitusta jäivät esimerkiksi Länsirata ja Lentorata. Länsirata Oy haki Länsiradan kehittämiseen 176,28 miljoonaa euroa ja Lentorata Oy Lentoradan suunnitteluun 4,7 miljoonaa euroa rahoitusta. 

- Suomi on onnistunut erinomaisesti esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushaussa ja tähän panostamme myös jatkossa. Perinteisten hankkeiden osalta on kuitenkin pystyttävä parempaan. Itä-länsi- sekä pohjois-etelä-suuntaisten yhteyksien rakentaminen sekä hallittu siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen ovat turvallisuutta ja talouttamme vahvistavia strategisia valintoja, joita meidän on ajettava vahvemmin myös EU-rahoitusta haettaessa, ministeri Ranne jatkaa.

CEF-liikenneohjelmasta tuetaan Euroopan laajuisen TEN-T-verkon liikennehankkeita. TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet sekä meri- ja lentoliikenteen solmupisteet, terminaalit sekä kaupunkisolmukohdat yhdeksi liikenneverkoksi. Rahoitusta myönnettiin Suomessa ydin- ja kattavan verkon hankkeille. Liikenneohjelmasta rahoitetaan TEN-T-verkon toteuttamista CEF- ja TEN-T-asetusten mukaisesti.

Valtio sai EU-rahoitusta raiteisiin ja älyliikenteeseen

CEF-rahoitusta myönnettiin valtion hankkeille yhteensä noin 20,16 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille:

1. Riihimäki-Tampere-radan suunnittelu 

Riihimäki-Tampere-radan suunnitteluun myönnettiin rahoitusta 1,75 miljoonaa euroa. Hankkeessa laaditaan rata- ja rakentamissuunnitelmat kuuteen kohtauspaikkaan, jotka sujuvoittavat liikennettä ja parantavat rataosan häiriönsietokykyä.

2. Karjalan radan suunnittelu Imatran ja Joensuun välillä 

Karjalan radan suunnitteluun Imatran ja Joensuun välillä myönnettiin 3,00 miljoonaa euroa. Hankkeessa laaditaan kuusi ratasuunnitelmaa. Hankkeen tavoitteena on suunnitella kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka parantavat yhteysvälin nopeutta, kapasiteettia, palvelutasoa, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä.

3. Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu

Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnitteluun myönnettiin rahoitusta 2,25 miljoonaa euroa. Hankkeessa suunnitellaan nopeuden ja kapasiteetin nostoa Kouvola-Kuopion ja Iisalmi-Kontiomäen rataosuuksilla.

4. Digirata 1 – varustelu eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä 

Digirata 1 -hankkeelle myönnettiin rahoitusta 12,83 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on varustella Tampere-Porin rataosuus eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (European Rail Traffic Management System, ERTMS). Se on osa valtakunnallista Digirata-hanketta, jossa Suomen rataverkko tullaan varustelemaan ERTMS-järjestelmällä vuosina 2024–2040. ERTMS-järjestelmä mahdollistaa rautatieliikenteen kapasiteetin kasvattamisen parantaen samalla liikenteen täsmällisyyttä ja palvelutasoa. Hanke on edellytys uuden järjestelmän käyttöönotolle ja Suomen raideliikenteen digitalisaatiolle.

5. C-Roads Extended, Suomen osuus 

C-Roads Extended -hankkeelle myönnettiin Suomeen 331 500 euroa rahoitusta. Usean maan yhteyshankkeessa jatketaan eurooppalaisten vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien palvelujen (Cooperative Intelligent Transport Systems, C-ITS) toteutustapojen määrittämistä. Hankkeen avulla varmistetaan, että langattomia radioverkkoteknologioita hyödynnetään jatkossakin älyliikenteessä wifi-teknologialle rinnakkaisena vaihtoehtona.

Rahoitusta myös satamiin ja merenkulun sujuvoittamiseen

Yksityisille toimijoille myönnettiin yhteensä noin 18,96 miljoonaa euroa CEF-rahoitusta seuraaville hankkeille:

1. Maasähkön ja aurinkovoimalan rakentaminen Porin satamaan

Porin Satama Oy:lle myönnettiin 1,89 miljoonaa euroa rahoitusta maasähkön ja aurinkovoimalan rakentamiseen Porin satamaan. Hanke edistää merenkulun päästövähennyksiä ja kehittää sataman infrastruktuuria ja turvallisuutta. 

2. Maasähkön rakentaminen Kemin satamaan

Kemin Satama Oy:lle myönnettiin 1,34 miljoonaa euroa rahoitusta maasähkön rakentamiseen Kemin satamaan. Hanke edistää merenkulun päästövähennyksiä.

3. Raahen sataman infran parantaminen merituulivoiman tarpeisiin

Raahen Satama Oy:lle myönnettiin 7,99 miljoonaa euroa rahoitusta Raahen sataman infran parantamiseen merituulivoiman tarpeisiin. Hankkeessa rakennetaan uusi raskasnostolaituri, jonka syväys on 12 metriä sekä parannetaan laiturin läheisyyteen rakennettua satamakenttää. 

4. Helsingin ja Tallinnan satamien kehittämishankkeet

Helsingin Satama Oy:lle myönnettiin 5,2 miljoonaa euroa rahoitusta. Helsingin ja Tallinnan Satamien yhteishankkeelle myönnettiin rahoitusta Helsingin Vuosaaren sataman ja Tallinnan Muugan satamien kehittämishankkeille. Rahoitusta myönnettiin satamien maasähköhankkeisiin.

5. Eurooppalainen merenkulkualan palveluympäristö 

Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:lle myönnettiin 424 900 euroa rahoitusta eurooppalaisen merenkulkualan palveluympäristön toteuttamiseen. Usean maan yhteishankkeessa edistetään palveluympäristön käyttöönottoa ja tuetaan kansallisten tietojärjestelmien mukauttamista EU:n vaatimuksiin. 

6. Sähköisen kuljetustiedon laajennus rahti- ja kuljetustiedon nopeuttamiseksi

Kouvola Innovationille, Vediafi Oy:lle ja Ahola Groupille myönnettiin 2,12 miljoonaa euroa rahoitusta sähköisen kuljetustiedon laajentamiseen rahti- ja kuljetustiedon nopeuttamiseksi. Usean maan yhteyshankkeessa edistetään sähköisen kuljetustiedon (Electronic Freight Transport Information, eFTI) laajempaa käyttöönottoa.

Osa suomalaishankkeista ei saanut rahoitusta

Hyvistä arvioinneista huolimatta muutamat Suomen hankkeet jäivät ilman rahoitusta. Komissio sai runsaasti hakemuksia budjettiin nähden. Rahoitushakuun jätettiin yhteensä 408 hakemusta. 

Valtion rahoittamista hankkeista ilman tukea jäivät Tampereen henkilöratapihan rakentamisen 2. vaihe, Espoon kaupunkiradan rakentaminen, pääradan parantaminen Hyvinkään ja Riihimäen välillä, Tampere-Jyväskylä radan 2. vaiheen suunnittelu, usean maan yhteinen eurooppalainen älyliikenteen palvelut -hanke, merenkulun älyväyläpalvelut, Länsirata Oy:n Länsiradan kehittäminen Helsingin ja Turun välillä ja Lentorata Oy:n Lentoradan suunnittelu.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan komissio tekee tukien maksatusta koskevat sopimukset kunkin hakijan kanssa marraskuuhun mennessä. Komissio avaa vuoden 2024 CEF-rahoitushaun syyskuun lopussa 2024.