Sähkönkulutus on pysynyt lähes ennallaan18.09.2013 2.00 Toinen vuosineljännes 2013 ei tuonut sähkönkulutukseen suuria muutoksia. Kun tammi-maaliskuun sähkönkulutus väheni 0,2 prosenttia, vuoden ensimmäisen puoliskon kulutus (tammi- kesäkuu) pieneni 0,3 prosenttia. Viimeisten 12 kuukauden vertailussa kulutus osoittaa kuitenkin 2 prosentin kasvua (lämpötilakorjattuna 1 prosentin), ilmenee Energiateollisuus ry:n (ET) julkistamista toisen vuosineljänneksen sähkönkulutusluvuista. Vuositason kasvu johtuu paljolti siitä, että vuoden 2012 keskivaiheilla sähkönkulutus oli alimmillaan sitten taantumavuoden 2009. Kotitalouksien kulutus on viime kesästä kasvanut, mutta teollisuuden kulutus pysynyt lähes ennallaan. Teollisuuden paikallaan pysyvä sähkönkulutus heijastaa hyvin nykyistä hankalaa taloustilannetta. Paljon sähköä käyttävien prosessialojen (kemia, metsä, teknologia) vienti ei vedä, jolloin tuotannon sähköntarve ei kasva vaan pikemminkin hiipuu. Teollisuuden sähkönkulutus on vähentynyt viimeisten 12 kuukauden aikana vajaan prosentin, kun taas muiden sektoreiden (kotitaloudet, palvelut, julkinen, maatalous) kulutus on lisääntynyt 2,5 prosenttia (lämpötilakorjattuina).
Tammi-kesäkuussa sähköä käytettiin 43,4 terawattituntia (TWh). Siitä katettiin 30 prosenttia sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP), 10 prosenttia erillistuotannolla, runsaat 26 prosenttia ydinvoimalla ja runsaat 17 prosenttia kotimaisella vesivoimalla. Nettotuonti kattoi vajaat 16 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto (297 GWh) kasvoi alkuvuodesta 21 prosenttia ja osuus lähentelee jo yhtä prosenttia (0,7 %). Ydinvoimatuotanto kasvoi 3 prosenttia ja sähkön erillistuotanto peräti 80 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto pysyi ennallaan. Sähkön nettotuonti ei enää edellisvuoden tapaan lisääntynyt, vaan väheni alkuvuodesta viidenneksellä. Vähennys johtui pääasiassa pohjoismaisen vesitilanteen normalisoitumisesta sekä Ruotsin ja Suomen välisten Fenno Skan siirtoyhteyksien ongelmista. – Vaikka sähköntuonti onkin alkuvuodesta vähentynyt, on nettotuonnin osuus kuitenkin yhä varsin korkealla (18 % viimeisten 12 kuukauden aikana). Lisäksi kesäkuussa nettotuonti kasvoi yli 40 prosenttia. Tästä näkökulmasta katsottuna investoinnit kotimaiseen sähköntuotantoon ovat hyvin relevantteja, ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viimeisten 12 kuukauden ajanjaksolla 10,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 20 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden alussa. Kun vertailu ulotetaan vuoden takaiseen tilanteeseen, lisäys on 24 prosenttia. Päästöjen kasvu johtuu pääasiassa kylmistä alkutalven (joulu- ja tammikuu) ja alkukevään kuukausista (maalis- ja huhtikuu) sekä sähkön tuonnin vähenemisestä. Tämä johti hiililauhteella tehdyn erillistuotannon huomattavaan lisääntymiseen.
EU-parlamentin viime viikolla tekemä päätös päästöoikeuksien osittaisesta vetämisestä pois markkinoilta eli backloading ei ole vakuuttanut markkinoita, kun päästöoikeuksien hinta on nyt (< 4,2 €) matalammalla kuin ennen päätöstä (> 4,2 €). Hinta nousi vain hetkellisesti muutamilla kymmenillä senteillä palaten nopeasti takaisin päätöstä edeltävään tasoon ja nyt jopa sen alle. – Backloading-päätös ei korjaa energia- ja ilmastopoliittisissa ohjausjärjestelmissä ilmenneitä ongelmia. Toimintaympäristöön tarvitaan selvästi pitkäjänteisempiä ja vaikuttavampia rakenteellisia muutoksia, jotka tukevat kustannustehokkaita investointeja, markkinoiden toimivuutta ja päästökauppajärjestelmän ohjaavuutta sekä myös luottamusta päästökauppajärjestelmään markkinaehtoisena ohjauskeinona, Naukkarinen korostaa. |