Porolaidunten muutosten laaja-alainen seuranta edistää maankäyttömuotojen yhteensovittamista28.09.2013 14.10 Metsä- ja porotalouden edut ovat usein vastakkaiset ja aiheuttavat siten myös ristiriitoja elinkeinojen välille. Elinkeinojen vaikutukset toisiinsa tulee tunnistaa ja kehittää keinoja ristiriitojen vähentämiseksi. Metsä- ja porotalouden välisiä vuorovaikutussuhteita Ylä-Lapissa selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ja Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) hankkeessa. Hankkeen tuloksena laadittiin saatavilla olevan tutkimuksen perusteella yksityiskohtaisia kaavioita metsä- ja porotalouden vuorovaikutussuhteista, jotta elinkeinojen vaikutuksia toisiinsa voidaan arvioida nykyistä paremmin. Lisäksi hankkeessa tuotiin esiin kehittämisehdotuksia elinkeinojen yhteensovittamiseksi. Sekä poronhoito että metsätalous vaikuttavat porojen talvilaitumiin. Poronhoidossa puutteellinen laidunkierto ja intensiivinen laidunnus heikentävät laitumia. Metsätalous vaikuttaa talvilaitumiin vähentämällä laajoja ja yhtenäisiä varttuneiden ja vanhojen metsien talvilaidunalueita. Uudistushakkuut ja niitä seuraavat muutokset metsien rakenteessa heikentävät laidunten tilaa varsinkin ennestään voimakkaasti laidunnetuilla ja kuluneilla alueilla. Toisaalta porotalous vaikuttaa metsätalouteen rajoittamalla hakkuumääriä. Lisäksi porojen laidunnus saattaa paikallisesti vaikeuttaa metsän uudistamista. Nykyistä laaja-alaisemmasta porolaidunten tilan seurannasta saatuja, paikkatietopohjaisia tietoja on mahdollista hyödyntää maankäytön suunnittelussa ja esimerkiksi Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa sekä maakunta- ja yleiskaavoituksessa. Kyseistä tietoa hyödyntämällä voidaan arvioida paremmin metsien- ja maankäytön vaikutuksia poronhoidon toimintaedellytyksiin kunkin paliskunnan tai sen osan laitumilla sekä sovittaa yhteen metsä- ja porotalouden sekä muiden maankäyttömuotojen, kuten matkailun ja kaivostoiminnan tarpeita. Myös poromäärien säätelyllä ja toimivilla laidunkiertoratkaisuilla voidaan merkittävästi parantaa jäkäläisten talvilaidunten tilaa pitkällä aikavälillä. Muun muassa paliskuntien porotaloussuunnitelmiin kannattaa laatia kehittämissuunnitelma paliskunnan laidunkierrosta ja laidunten käytöstä. Samalla suunnitelman toteuttamiseen vaadittavia toimenpiteitä voitaisiin tukea taloudellisesti. Paliskunnan omaehtoista laidunten tilan seurantamenetelmää voidaan myös kehittää porotaloussuunnitelmissa sellaiseksi, että se kuvaa riittävän luotettavasti laitumilla tapahtuneita muutoksia. Lisätietoja: |