Koneyrittäjien Asko Piirainen Bioenergia-NYT! -näyttelyn lehdistötilaisuudessa: Puuenergian hankinta lisää työpaikkoja ja palkkatuloja maakunnissa26.09.2013 13.10 Metsäenergian hankinta työllistää maakunnissa jo noin 2000 henkilötyövuotta kone-, haketus- ja kuljetusyrityksissä. Kerrannaisvaikutukset nostavat määrän lähes kaksinkertaiseksi. Tällä vuosikymmenellä Suomessa on mahdollista lähes kaksinkertaistaa työllisten määrä jo valmiiden energiapuun käyttöpaikkojen ja rakenteille tulevien laitosten perusteella, kunhan kotimaisiin energialähteisiin, puuhun ja turpeeseen, tehdään oikeanlaisia vero- ja tukipäätöksiä sekä huolehditaan liikenneverkostosta, toteaa Koneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piirainen. Suomen metsät kasvavat 104,5 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Tuosta määrästä noin puolet hakataan metsäteollisuuden tarpeisiin runkopuuna. Näiden hakkuiden jälkeen korjataan oksia, latvuksia ja kantoja energiakäyttöön muutama miljoona kuutiometriä. Nopeimmin lisääntyvä hakkuumuoto on energiaharvennukset, joissa rankapuuta korjataan energiakäyttöön lähinnä hoitoa kaipaavista nuorista metsistä ja ensiharvennusmetsistä. Energiapuun korjuu eri muodoissaan, puun haketus- ja murskaus sekä kuljetus käyttöpaikoille työllistää arviolta 2000 henkilötyövuotta jo tällä hetkellä. Energialaitoksille toimitettuna energiapuun (metsähakkeen) tuotannon arvo on noin 310 miljoonaa euroa. Työtuloja tästä maksetaan työntekijöille ja yrittäjille noin 60 miljoonaa euroa. Mikäli kotimaisen energiapuun käyttö lisääntyy tavoitellusti, nousee metsähakkeen tuotannon arvo liki 550 miljoonaan euroon ja työllisten määrä tällä vuosikymmenellä arviomme mukaan yli 3500 henkilötyövuoden sekä työtulot nousevat yli 100 miljoonaan euroon. Tämä lisää elinvoimaa etenkin haja-asutusalueilla, missä metsäenergiaa pääasiassa tuotetaan, Piirainen sanoo. Ihmisen kokoisena esimerkkinä voidaan tarkastella virtuaalisessa kuntakeskuksessa sijaitsevaa lämpölaitosta, jonka käyttämä puumäärä on noin 20 000 kuutiometriä vuodessa. Energiasisältö on tällöin noin 40 GWh. Tällaisen laitoksen puuhuollon järjestäminen synnyttää paikallisesti noin 400 000 euron liiketoiminnan. Energiapuun hankinta työllistää 4 – 6 henkilöä. Puunmyyntituloja sekä palkkatuloja kertyy noin 200 000 euroa. Koneiden käyttö tuottaa valtiolle arvonlisäveroja sekä polttoaineiden valmisteveroja. Palkoista ja kantorahatuloista maksetaan kunnallis- ja valtion tuloveroa sekä pääomaveroa, listaa Piirainen aluetalouden vaikutuksiksi. Puuenergian käytön kasvua varjostaa kivihiilen jatkuvasti paraneva kilpailukyky sähköntuotannossa sekä myös yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Jotta kotimaiset polttoaineet olisivat kilpailukykyisiä, tarvitaan nopeita ratkaisuja hallituksen taholta. Turpeen verotusta on laskettava vuoden 2012 tasolle, jotta voimme palauttaa puulla tuotetun sähkön tuotantotuen myös takaisin 2012 tasolle, vaatii Piirainen. Näin turvataan kotimaisten polttoaineiden lisääntyvä käyttö sekä niiden kautta syntyvät työpaikat. Piirainen odottaa myös etenkin kuntapäättäjiltä uudenlaista näkökulmaa energiapolitiikkaan. Energiaratkaisuja tehdään kunnissa liian energiayhtiölähtöisesti. Liian vähälle tarkastelulle jää kotimaisten energialähteiden käytön piristävät vaikutukset aluetalouteen. Tätä samaa näkökulmaa nostaa esille myös Sitra uusimmassa juuri julkaistussa selvityksessään, Asko Piirainen opastaa. |