Metsien kasvu on jatkunut hyvänä

Metlan tuoreimpien,  vuosina 2009–2012  tehtyjen mittausten perusteella puuston kokonaistilavuus on  tällä hetkellä 2,3 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 104,5 miljoonaa  kuutiometriä. 1970-luvulla alkanut puuston määrän ja kasvun lisäys jatkuu,  minkä ansiosta hakkuumahdollisuudet kasvavat nykyisestään. Hakkuut ovat viime  vuosina olleet vajaat 70 % kestävistä hakkuumahdollisuuksista. Metsien  terveydentila on yleisesti hyvä.

Suomen 30,4 miljoonan  hehtaarin maa-alasta 20,3 miljoonaa hehtaaria on metsämaata, jossa puuston  kasvupotentiaali on vähintään kuutiometri hehtaarilla vuodessa. Metla on  arvioinut metsävaroja ja metsien tilaa 1920-luvulta lähtien; puuston  kokonaistilavuus oli tuolloin ensimmäisten inventointien alkaessa vain 1,4  miljardia kuutiometriä.

Nuorten metsien hoitorästit eivät ole purkautuneet

       Nuorten metsien hoidon  laiminlyönnit eivät ole korjaantumassa, sillä tuoreimpien tietojen mukaan  Suomessa on yhteensä lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita tai nuoria  metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on metsähoidollisessa mielessä  myöhässä. Nuorten metsien ylitiheys hidastaa ainespuun järeytymistä ja  aiheuttaa siten myyntitulojen pienenemistä ja hakkuukustannusten kasvua  tulevissa metsänkäsittelyissä.

Suomen metsien  terveydentila on hyvä. Kuitenkin viime vuosien myrskytuhot ja niitä seuranneet  kirjanpainajatuhot ovat eräillä alueilla ankaria ja merkitsevät  metsänomistajille huomattavaa metsätulojen menetystä.

Uudet tulokset nyt myös Ylä-Lappiin: puuston määrä on lisääntynyt,  pinta-alasta ja puustosta suurin osa puuntuotannon ulkopuolella

       Kesällä 2012  inventoitiin myös Ylä-Lappi eli Enontekiö, Inari ja Utsjoki.  Edelliset mittaustiedot alueelta olivat  vuodelta 2003. Puuston tilavuus on nyt 69 miljoonaa kuutiometriä eli 7 %  aikaisempaa enemmän. Puuston vuotuinen kasvu on 1,45 miljoonaa kuutiometriä,  mikä on 4 % enemmän kuin edellisessä mittauksessa. Ylä-Lapissa metsä- ja  kitumaan alasta ja puuston tilavuudesta vain 25 % on puuntuotannossa olevalla  maalla.   

Uuden metsälain soveltaminen lisää metsien seurannan  tarvetta

       Metsälainsäädäntö ja  metsänhoitosuositukset muuttuvat ensi vuoden alusta alkaen. Valtakunnan metsien  inventoinnilla tulee olemaan tärkeä rooli seurata, miten metsien käsittely  muuttuu ja mitä vaikutuksia sillä on metsien käyttömahdollisuuksiin. Voimakkailla  harsintahakkuilla puuston kasvu voisi kääntyä nopeastikin laskuun. Nopeat  muutokset eivät kuitenkaan ole todennäköisiä, sillä metsien laajan  omistuspohjan vuoksi metsien käsittely ei Suomessa ole kaavamaista.

       Hakkuumahdollisuudet kasvussa

       Tukki- ja kuitupuun  (ainespuun) suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio vuosille 2010–2019 on  Suomessa puuntuotannon metsämaalle 72,7 miljoonaa kuutiometriä, ja energiapuun  kertymäarvio on 21,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Energiapuun arvio on  voimakkaasti sidoksissa ainespuuhakkuiden tasoon, koska siitä noin 15 miljoonaa  kuutiometriä kertyy ainespuuhakkuiden hakkuutähteistä ja kannoista. Ainespuun  mitat täyttävää runkopuuta energiapuusta on 5,8 miljoonaa kuutiometriä.

Suurimman kestävän  ainespuun kertymäarvio kasvaa kolmenkymmenen vuoden aikana 78,3 miljoonan  kuutiometriin vuodessa.  Energiapuukertymä  säilyy noin 22 miljoonan kuutiometrin tasolla. Runkopuun käyttö energiapuuksi  vähentää ainespuun hakkuumahdollisuuksia, sillä ilman energiapuuta laskettu  ainespuun suurin kestävä kertymäarvio vuosille 2010–2019 on 77,1 ja vuosille  2030–2039 85,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Metsäteollisuus käytti Suomessa vuosina 2008–2012 tukki- tai kuitupuun  mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 58 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.  Tästä määrästä kotimaista puuta oli 51 miljoonaa kuutiometriä. Tukki- ja  kuitupuun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on käytössä näin vajaat 70  prosenttia. Kotimaiset hakkuumahdollisuudet riittäisivät kattamaan lehtikuitua  lukuun ottamatta nykyisen ja ennakoidun metsäteollisuuden puunkäytön.

Metsähaketta on käytetty lämmön- ja energiantuotantoon vuosina 2010–2012  noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kotitalouksissa on käytetty  polttopuuta noin 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Valtioneuvoston asettama  tavoite metsähakkeeseen pohjautuvalle lämmön ja energian tuotannolle vuonna  2020 vastaa 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Jos kotitalouksien polttopuun käyttö  säilyy nykytasolla, niin puun energiakäytön arvio vuonna 2020 on 19,5 miljoonaa  kuutiometriä. Hakkuutähteen ja kantojen käyttö on nykyisin noin 4,5 miljoonaa  kuutiometriä vuodessa. Jos ainespuuhakkuut säilyvät nykytasolla, niin valtaosa  kasvavasta energiapuun käytöstä on täytettävä ainespuukokoisella puulla.

Edellä esitetyt hakkuumahdollisuusarviot löytyvät yksityiskohtaisemmin ja  alueellisesti eriteltyinä Metsäntutkimuslaitoksen Metinfo metsätietopalvelusta.

Arviot eivät ole puun  kysynnän tai tarjonnan ennusteita. Puun käytön ratkaisee tuotteiden sekä  palveluiden kysyntä, ja metsänomistajat  päättävät kysyntään vastaamisesta omien tavoitteidensa mukaisesti. Metsät  tuottavat puun lisäksi erilaisia luonto-, maisema- ja virkistyspalveluita,  joilla on vaikutuksensa hakkuupäätöksiin.